• Arja Ryynänen

Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.03.2018

§ 37

Valtuustoaloite lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta (Kh/Kv)


Valmistelijat / lisätiedot:

Kati Villgren, puh.  043 827 3363

Emmi Kankaanmäki, puh.  043 827 3282

Jaana Leppäkorpi, puh.  050 376 4130

etunimi.sukunimi@espoo.fi


Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan liitteineen tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Ryynäsen ja 42 muun valtuutetun 21.11.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien lastensuojelun työntekijöiden tilannetta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.


Käsittely Ryynänen Järvenpään, Lehtosen ja Värmälän kannattamana ehdotti, että asia palautetaan.


Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyneen sen.


Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta

Asia palautettiin valmisteluun niin, että vastaukseen lisätään ratkaisuehdotuksia, joita työntekijöillä ja johdolla on lastensuojelun tilan parantamiseksi.


Liite

Kehittämisraportti


Oheismateriaali

-


Valtuustoaloite 21.11.2017


Selostus

Espoon valtuutettu Arja Ryynänen teki yhdessä muiden valtuutettujen kanssa 20.11.2017 valtuustoaloitteen liittyen Espoon lastensuojelun työntekijöiden tilanteeseen. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää työntekijöiden näkemyksiä lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista sekä laatii selvityksen perusteella suunnitelman lastensuojelun tilan kohentamiseksi.  Suunnitelman tulee vastata lapsiperheiden muutosohjelma Lapen tavoitteisiin siten, että lastensuojelu yhteistyössä peruspalvelujen kanssa pystyy vastaamaan jatkossa paremmin lasten, nuorten ja aikuisten tarpeisiin.


Työntekijöiden näkemyksen selvittämiseksi tehdyn kyselyn ja lastensuojelun tilan kohentamissuunnitelman taustaksi koottiin tietoja Espoon lastensuojelun nykytilasta. Lastensuojelun avohuollossa on 51 sosiaalityöntekijän virkaa, sijaishuollossa 13 ja jälkihuollossa neljä. Avohuollon sosiaalityöntekijöiden vakansseista oli vuoden 2017 aikana täyttämättä keskimäärin kymmenen prosenttia pätevien tai sijaisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi. Lastensuojelussa seurataan virkojen täyttöastetta ja tehdään säännöllisesti toimenpiteitä uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi.

Vuoden 2017 lopulla tehtiin sosiaalityöntekijöiden osalta työn vaativuuden arviointi (TVA) -prosessi. Prosessin yhteydessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tarkistettiin ja korotettiin.


Työntekijäkohtainen lastensuojeluasiakkaiden määrä on suurehko. Vuoden 2017 aikana jokaista avohuollon sosiaalityöntekijän virkaa kohden oli keskimäärin 14 sosiaalihuollon asiakasta ja 33 lastensuojelun asiakasta eli yhteensä 47 asiakasta yhtä aikaa.


Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi 1,3 % edellisvuoteen verrattuna. Myös avohuollon sijoitukset, kiireelliset sijoitukset ja huostaanottojen määrä kasvoivat vuoden 2017 aikana. Iso asiakasmäärä vaikuttaa työn hallittavuuteen ja johtaa siihen, että sosiaalityöntekijän työn painopiste muuttuu suunnitelmallisesta työstä kriisien hoitamiseen.


Lastensuojelun työntekijöiden jaksamista ovat kuormittaneet ison asiakasmäärän lisäksi sisäilmaongelmat, joiden vuoksi viime vuosien aikana on toteutettu muuttoja ja remontteja. Lisäksi Matinkylä-Olari-Tapiola alueen toimisto remontoitiin osin monitoimitilaksi ja yhteiskäyttötilaksi perhesosiaalityön kanssa. Toimistossa otetaan vastaan eteläisen Espoon uudet sosiaalihuollon asiakkaat ja vastataan heidän tilanteensa ensiarvioinnista. Vastaava monialainen ensiarviointimalli aloitti pohjois-Espoon alueella helmikuun 2018 alusta. Molempiin muutoksiin liittyy työntekijöillä totutun työpisteen ja -yhteisön muutoksia.


Lastensuojelua johdetaan espoolaiseen tapaan Espoo -tarinasta johdetuilla toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen tavoitteilla, jotka on kerätty ns. lapsiperheiden sosiaalipalvelujen timanttiin. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on käytössä visuaalisen johtamisen taulut, joiden avulla asetettuja tavoitteita seurataan. Henkilöstöä kannustetaan nostamaan kehittämisen tauluille ongelmia ja kääntämään niitä kehittämisideoiksi. Lastensuojelussa on panostettu johtamiseen ja esimiehenä kehittymiseen. Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä (ml. johtavat sosiaalityöntekijät) ovat keränneet palautetta omasta johtamisestaan, lisäksi johtavat sosiaalityöntekijät suorittavat johtamisen erikoisammattitutkinnon. Palvelualueella on käytössä työhyvinvointikysely, jolla selvitetään joka toinen kuukausi työntekijöiden kokemuksia siitä, kuinka työ on sujunut, miten työntekijä on jaksanut, ja miten työntekijä on saanut esimieheltään tukea.


Valtakunnallisen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on kehittää asiakkaiden palveluja niin, että perhe saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja oikea aikaisesti. Näin painopistettä saadaan siirrettyä raskaista palveluista kevyisiin ja kustannuksia hillittyä. Espoon lastensuojelun palveluita ja palvelurakennetta on kehitetty tähän suuntaan vuosien ajan. Verkostomaista työotetta on kehitetty laajasti yhdessä muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Esimerkkinä tästä toimii aiemmin mainittu monialainen ensiarviointi. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tuotetaan huhtikuussa 2017 aloittaneessa perhesosiaalityön yksikössä.

Espoon lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kehittämisen painopisteet ovat valtakunnallisen linjan mukaisia.  Lastensuojelun avohuollon kannalta keskeisimmät kehittämistehtävät tällä hetkellä ovat monialaisen ensiarviointimallin edelleen kehittäminen sekä systeemisen lastensuojelumallin kehittäminen ja jalkauttaminen. Monialaista ensiarviointimallia kehitetään yhteistyössä perhesosiaalityön, lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. Tavoitteena on, että asiakas saa mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa tuen ja lastensuojeluun ohjautuu vain lastensuojelua tarvitsevat asiakkaat. Työntekijät pyritään ottamaan jatkossa aiempaa enemmän mukaan työn kehittämiseen. Tätä tavoitellaan kouluttamalla esimiesten ja johdon dialogista osaamista sekä kehittämällä työtä Lean-viitekehyksen mukaisesti.


Työntekijöiden näkemys lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista selvitettiin kyselyllä, joka toimitettiin sekä työsuhteessa oleville että työsuhteensa viimeisen kahden vuoden aikana päättäneille lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille. Kysely toteutettiin tammikuussa 2018. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki esimiestyön hyväksi. Esimiesten koettiin olevan ammattitaitoisia sekä tukevan ja kannustavan työntekijöitä. Sen sijaan tapaa johtaa organisaatiota kritisoitiin, mm. työsuoritteiden seurannan vuoksi. Työvälineiden, kuten älypuhelinten ja kannettavien tietokoneiden koettiin mahdollistavan työnteon hyvin. Sen sijaan sisäilmaongelmat vaikuttivat merkittävästi työntekijöiden kokemuksiin työstä ja työympäristöstä. Myös työ- ja asiakasmäärä koettiin liian suureksi ja työajan riittävän työtehtävien hoitoon huonosti.


Tiedoksi


http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018434063-11

14 katselukertaa

© 2018 by Arja Ryynänen