• Arja Ryynänen

Miten puhua lapselle rahasta, kun sitä on perheessä vähän?

Päivitetty: 17o helmi 2019

Miten antaa rahakasvatusta, kun rahasta on jatkuva pula? Pelastakaa lapset -järjestön hankesuunnittelija ja sosiaalityöntekijä Arja Ryynänen sekä psykologi ja Fammi-psykologi- ja psykoterapiapalveluiden toimitusjohtaja Silja Salmi antavat vinkkinsä. 


Säästä lapsi huolilta

Silja Salmi: Rahaongelmista ei pidä puhua lapsen kuullen. Lapsen tulee saada olla huoleton. Häntä rahatilanne ei usein haittaakaan, jos vain vanhemmat ovat tilanteen kanssa ok ja pysyvät kunnossa.

Fakta on, että vähävaraisuus altistaa perheitä stressille. Siksi on inhimillistä, että stressi näkyy välillä lapsillekin. Jokaisen vanhemman on kuitenkin hyvä säädellä sitä, kuinka paljon stressi tulee ilmi lapselle.

Arja Ryynänen: Lapset saattavat kantaa huolta ja vastuuta perheen taloudellisista asioista. Vanhemman stressi voi näkyä lapsissa esimerkiksi niin, että he eivät pyydä mitään vanhemmiltaan, sillä eivät halua aiheuttaa heille mielipahaa tai lisätä stressiä.


Ole lapselle rehellinen

Silja Salmi: Lapselle voi hyvin kertoa, jos johonkin häneen liittyvään asiaan ei ole varaa. Harrastukset, kuten vaikkapa voimistelu ja jääkiekko, ovat monille perheille liian kalliita.

Ilmaisia harrastuksia on kuitenkin tarjolla paljon varsinkin isoissa kaupungeissa. Olisi hienoa, että vanhemmilla olisi voimia ottaa niistä selvää. 

Arja Ryynänen: Ilmaisten harrastusten tarjonta vaihtelee paljon alueellisesti. Maksullisiin harrastuksiin voi hakea rahoitusta myös järjestöiltä. Nuoren kanssa voi myös pohtia, olisiko hänen mahdollista ansaita omaa rahaa. Valitettava totuus tosin on, että useat työpaikat menevät suhteilla, eikä kaikilla perheillä ole sellaisia. Siksi olisi hienoa, että kunnat voisivat työllistää kesätöihin myös alaikäisiä nuoria.


Toimi mahdollisuuksien rajoissa

Silja Salmi: Vähävaraisessakin perheessä voi opettaa järkevää rahankäyttöä esimerkiksi niin, että kaikkea ei tuhlata heti. Säästämistä voi opettaa, jos se on mahdollista. Ainakin siitä kannattaa jutella lapsen kanssa.

On kuitenkin kohtuuton vaatimus, että jatkuvassa rahapulassa oleva vanhempi pystyisi antamaan lapselle varallisuuskasvatusta. Jos rahaa joutuu ajattelemaan koko ajan, se tarkoittaa todella isoa stressiä. Moni lapsi ei voi osallistua kaverinsa synttäreille, koska hänellä ei ole varaa lahjaan. Tässä toivon kaikilta vanhemmilta asennemuutosta: huokeampia lahjoja sekä kokonaan lahjattomia kaverisynttäreitä.


Arja Ryynänen: Vanhemmat potevat usein huonoa omaatuntoa. He tietävät, että rahahuolet ovat aikuisten huolia, mutta silti tilanne näkyy perheen arjessa ja mahdollisuuksissa osallistua yhteiskunnan toimintaan, matkoihin, harrastuksiin, syntymäpäiviin. Vaikka aikuiset suojaavat lapsia rahahuolilta, lapset ovat usein tietoisia, minkä verran perheessä on rahaa käytettävissä.

Rahakasvatusta voi kuitenkin antaa kaikissa perheissä. Voi esimerkiksi pohtia, mihin kannattaa säästää, mitä ostaa kierrätettynä. Toisaalta on tärkeää puhua koulunkäynnin merkityksestä, tukea opiskelua ja pohtia polkuja, miten aikuiseksi kasvavan nuoren taloudellista tilannetta voi parantaa.


Yksin ei tarvitse jäädä

Silja Salmi: Hankalassa elämäntilanteessa lapsen kannalta tärkeintä on vanhemman jaksaminen. Lapset huomaavat kyllä, että kaveriperhe vaikkapa matkustaa kolme kertaa vuodessa mutta ennen kaikkea he ymmärtävät, mistä vanhemmat puhuvat, ja huolehtivat hirveästi, miten äiti ja isä jaksavat. Riittääkö meillä ruokaa?

Silloin lapselle välittyvä tunne, että kaikesta selvitään, auttaa. Vanhemman kannattaa satsata jaksamiseensa. Vertaistuki helpottaa henkistä kuormaa, joten asian kanssa ei kannata jäädä yksin. Ihmiset, jotka käskevät vähävaraisia mennä metsään poimimaan sieniä, eivät ymmärrä, mistä on kyse.


Arja Ryynänen: Jaksamisen kannalta on tärkeää, että vanhempi saa elämäntilanteestaan riippumatta omaa aikaa tehdä itselleen mielekkäitä asioita. Lisäksi hän tarvitsee toisia aikuisia, joiden kanssa puhua kokemuksistaan. On hyvin tärkeää, että lähiverkosto pysyy rinnalla, vaikka talous romahtaisi.

Tilanteeseen kannattaa myös pyytää rohkeasti apua. Tärkeitä auttajia ovat lähiverkosto, perhe- ja sosiaalityö, diakoniatyö sekä järjestöt.


Saat vaatia tasapuolisuutta

Arja Ryynänen: Lasten eriarvoisuus näkyy koulunkäynnissä. Kun kouluissa käytetään digilaitteita, monet lapsista käyttävät omiaan. Silloin eriarvoisuus näkyy heti. Se altistaa kiusaamiselle ja näyttää vähävaraisen perheen lapselle konkreettisesti, mihin hänen perheellään ei ole varaa.

Näin ei tulisi olla. Peruskoulun on tarjottava välineet koulunkäyntiin. Tähän opettajien on syytä kiinnittää huomiota. 

Sama ilmiö näkyy kotitehtävissä: joissain kouluissa osa läksyistä tehdään digitaalisessa oppimisympäristössä. Lapsen voi olla hankala kertoa opettajalle, että meillä ei ole kotona tietokonetta tai pädiä. Vastuu täytyy olla aikuisilla. Opettajien tulee varmistaa, että kaikilla on tehtävien tekemiseen tarvittavat laitteet.


Asennetta voi aina opettaa

Silja Salmi: Kaikille lapsille kannattaa opettaa, että raha ei ohjaa valintoja. Hankintoja tehdään vain tarpeeseen. 

On paljon perheitä, joissa rahaa ei ole paljon, mutta elämä on silti osattu järjestää. Vanhemmilla voi olla esimerkiksi paljon aikaa olla lasten kanssa. Nykyinen työelämä on niin vaativaa, että lapset voivat jäädä siinä paitsioon. Siksi on onni, että perheissä on paljon muitakin asioita kuin varallisuus.


Arja Ryynänen: Niukkuudessa elävät perheet ovat vahvimmillaan hyvin kekseliäitä. Heille hyödyntävät erinomaisesti esimerkiksi somen kierrätysryhmiä. Monet yksinhuoltajaäidit jakavat ahkerasti kokemuksiaan kierrätyksestä ja asioiden jakamisesta, ja helpottavat tällä vertaistuella muidenkin arkea. Tällainen lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa kaikkien samassa tilanteessa olevien jaksamista.


https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/kasvatus/miten-puhua-lapselle-rahasta-kun-sita-perheessa-vahan

4 katselukertaa

© 2018 by Arja Ryynänen