• Arja Ryynänen

Heikommista on kannettava vastuu


Minulle on ollut aina ominaista kantaa vastuuta heikommistaan. Olen kasvanut vammaisten lasten kanssa, kun äitini toimi lapsuudessani vammaisten lasten hoitoon erikoistuneena perhepäivähoitajana. Olen kasvanut arvoihin, jossa ihmisarvo on jakamaton ja heikommistaan tulee huolehtia.


Olen Valviran laillistama ja yliopistokoulutuksen saanut sosiaalityöntekijä, joka on aloittanutt työskentelemään alalla vuonna 1993, josta sosiaalityöntekijänä vuodesta 2000 alkaen. Toimin välillä parin vuoden jakson henkilöstöpäällikkönä, jossa kohtasin työelämän ja kuntoutuksen haasteita. Olen tarkastellut ihmisen sairautta ja tuen tarvetta koko ihmisen elinkaaren ajan vauvasta ikäihmisiin.


Sosiaalityön etiikka ohjaa kaikkea toimintaani. Ihmisarvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeuden mukaisuus ovat keskeiset periaatteet ja ammattietiikan lähtökohdat, joihin sosiaalialan ammatillinen työ nojautuu. Ammattietiikka on siten keino edistää ihmisen hyvän elämän toteutumista ja eettisiin toimintatapoihin vaikuttaminen on osa ammatillisuutta. Lisätietoa: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/


Myös asiantuntija voi olla yhteiskunnallinen päättäjä. Meillä sosiaalityössä tätä kutsutaan rakenteelliseksi sosiaalityöksi, jolla tarkoitetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaan tiedon välittämistä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen julkisen sektorin toiminnoissa ja muiden toimijoiden kanssa on keskeinen osa rakenteellista sosiaalityötä. Yksi keino on ihmisen arkea koskevan tiedon välittäminen yhteiskunnallisille päättäjille. Olen ajoittain molemmissa rooleissa.


Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan ainoa sosiaalityöntekijä ja tehnyt Espoon kaupunginvaltuustossa ja lautakunnassa töitä hyvinvoinnin edistämiseksi vauvasta ikäihmisiin. Kaupunginvaltuuston varajäsenenä olen saanut kutsun valtuustoon neljä kertaa, joista kolmella kerralla olen jättänyt valtuustoaloitteen. Nämä valtuustoaloitteet ovat koskeneet lastensuojelua tai lapsipolitiikkaa.


Työurani koostuu pääosin sosiaalityön parissa ja olen tarkastellut hyvinvointia monesta näkökulmasta terveyden- ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisystä elämän suuriin tragediohin. Viime vuonna sairastettu syöpä on antanut asiakaskokemusta, josta syystä lähdin mukaan potilasjärjestöön ja minut valittiin Europa Donna Finland rintasyöpäyhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Vastuu heikommistaan koskee jokaista meistä – kuka tahansa milloin tahansa voi olla avun tarpeessa ja meidän tulee kantaa vastuu lähimmäisestä yhdessä yhteiskunnan suojaverkon kanssa.


Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan kysymykset koskettavat myös keskiluokkaa. On tärkeää, että huolehdimme ettei kukaan putoa suojaverkon ulkopuolelle.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Seuraavalla hallituskaudella tulee saada 13 vuotta työn alla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus valmiiksi. Toinen tärkeä tavoite on sosiaaliturvauudistus, jossa kannatan perustuloa ja kannustinloukkujen poistamista.


Viime aikoina on puhuttu erityisesti vanhuspalveluista. Ikääntyneellä on oikeus arvokkaaseen elämään. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntaa järjestämään ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät.


Ote puheestani vanhusten hoivan ongelmien korjaamiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 8.2.2019:


”Esitän, että palveluntuottajan henkilöstön hyvinvointimittareiden seurataan jatkossa. Tavoitteena on seurata henkilöstön vaihtuvuutta, sairauspoissaoloja, johtamista, koulutusta ja työtyytyväisyyttä. Esitys 0.7 hoitajamitoituksesta ei yksin riitä, vaan meidän tulee huomioida miten henkilöstö voi. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyvinvointia asiakkaille. Esimerkiksi sairaanhoitajan tulee saada tehdä työtä, johon hänet on palkattu ja pysyvä henkilöstö kertoo osaltaan siitä että johtaminen on kunnossa.


Sosiaalihuoltolaki ja vanhushoitolaki velvoittaa arvioimaan palvelusuunnitelmassa asiakkaan hoidon tarvetta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli hoidon tarve on enemmän kuin 0.7, se tulee turvata lain mukaan.


Lisäksi meidän Espoossa tulee kiristää valvontaa ja tarkastella vanhusten ja vammaisten hoivan laiminlyöntejä rikosten tunnusmerkistön valossa - täyttyykö rikoksen tunnusmerkistöt jos asiakas on jäänyt vaille riittävää hoivaa, ravintoa tai lääkitystä, tai silloin kun palveluntuottaja on tietoisesti laiminlyönyt hoitajamitoituksen? Ennakoimattomia käyntejä on lisättävä ja turvattava valvontaan riittävät resurssit.”


Eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma, joka näkyy erityisesti ikääntyneiden ja yksinäisten naisten kohdalla tilastoissa. Naisen euro ja pienipalkkaisuus sekä lasten kotihoidon aiheuttamat katkokset näkyvät eläkekertymässä. Moni eläkeläinen elää köyhyysrajalla, jossa terveydenhuollon tai kodin ylimääräiset menot voivat sysätä velkakierteeseen. Elämä ei saisi päättyä ulosottoon. Kaikkein pienempiä eläkkeitä tulee nostaa, takuueläkkeen nosto on tutkimusten mukaan tehokkainta eläkeläisköyhyyden torjuntaa.


Valvonnan tarve koskee vammaispalvelujen lisäksi myös vammaispalveluja ja muuta laitoshoitoa kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Meillä on vastuu myös lastensuojelusta ja sen laitoshoidon valvonnasta.

Monet vammaiset ja vanhukset ovat eläneet asumisyksiköissä, joissa on liian vähän hoitajia ja huonon hoidon laatu on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä. Voittoa tuottavat yritykset ovat valitettavasti toimineet siten, että voitto käy laadun edellä. Taloudellisen tuloksen tekeminen ei voi olla ykkösarvo, vaan laadukkaan palvelun tarjoaminen.


Hoidon tulee olla kaikkien asukkaiden tarpeiden mukaista. Vanhuksen ja vammaisen henkilön yksilölliset palvelutarpeet on huomioitava sosiaalihuoltolain mukaisesti. Henkilökunnan osaamiseen, hyvinvointiin ja resursseihin on kiinnitettävä huomioita kuntien kilpailutuksissa sekä omien ja ostopalveluyksiköiden valvonnassa.

Kuntien hankintaosaamista ja valvontaa tulee tehostaa, sekä palveluasumisen yksiköiden johtamista parantaa - pelon ilmapiiristä tulee päästä pois. Sanktioita tulee lisätä ja henkilöstön hyvinvointia tukea ja seurata. Sairaanhoitajan tulee saada tehdä sitä työtä mihin on kouluttautunut. Haluan tuoda esille keskustelussa harmaan eri sävyt ja sen, että Suomessa on toimivia vanhusten hoivan yksiköitä, joissa johtaminen ja hoidon laatu on kunnossa. Meidän tulee antaa myös myönteistä palautetta vastuullista työtä tekeville hoiva-alan ammattilaisille ja heidän onnistumisille.


Vanhusten palveluihin kuuluu myös kotihoito, jonka saatavuuteen ja laatuun tulee kiinnittää huomioita seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi ikäihmisten ennaltaehkäisevään työhön tulee kiinnittää huomioita, esitän seuraavan hallitusohjelmaan vanhusneuvoloiden ja vanhusasiavaltuutetun viran perustamista ikäihmisten hyvinvoinnin sekä oikeuksien ja aseman parantamiseksi.Vanhusten tulee saada voimavaralähtöistä hoitoa ja kokea arvostusta loppuelämässään. Teen töitä sen eteen, jotta seuraavassa hallitusohjelmassa ja lainsäädännössä korjataan vammaisten ja vanhusten hoivaan liittyvät epäkohdat.


Omaishoidon osalta ikäihmisten ja vammaista lasta hoitavien omahoito tulisi erottaa toisistaan, koska hoidon ja tuen tarpeen eroaa toisistaan. Omaishoitajien vapaista toteutuu 50% ja yksi syy on se, ettei saatavilla ole riittävästi ja tuen tarpeeseen vastaavia hoitopaikkoja. Laitoshoidon laatuun tulisi kiinnittää ja sen lisäksi lisätä mahdollisuutta lyhytaikaiseen perhehoitoon. Järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita tulee kuulla palvelujen kehittämisessä.


Vammaisella on oikeus pysyvään kotiin. Asumispalvelujen kilpailutus rikkoo vammaisen henkilön ihmisoikeutta – oikeus kotiin on perustuslaillinen oikeus. Kuntien kilpailutukset vammaisten henkilöiden asumispalveluista tulee lopettaa.


Sairaan ja osatyökykyisen asemaan ja oikeuksiin tulee kiinnittää huomioita ja osallisuutta vahvistaa kuulemalla potilasjärjestöjä. Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille huolimatta asuinpaikasta. Oikeus työhön koskee myös osatyökykyisiä ja toimintakykyä tulisi tarkastella voimavarat edellä rajoitteiden sijaan.


Viimeksi vielä itselleni läheisestä aiheesta lasten suojelusta. Olen siis tehnyt urani ensisijassa lapsiperheiden palveluissa. Kun lapsella on hätä, se ei voi odottaa. Lasten oikeudet eivät valitettavasti toteudu yhtäläisesti ja lasten hyvinvointi on aiempaa jakautuneempaa. Lastensuojelu on viimesijainen tuki kaikkein heikompiosaisille lapsille, kun peruspalvelut eivät ole pystyneet vastamaan lapsen tarpeisiin.


Perhepalvelut ovat pirstaloituneita ja kuntien lastensuojelun henkilöstön saatavuus haittaa lastensuojelulain mukaisen tuen toteutumista yhdenvertaisesti. Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Juurisyihin tulee puuttua, lapsiperheille tulee olla riittävää ja oikea-aikaista tukea. Kotipalvelun saatavuutta tulee lisätä. Painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä tuessa, nyt kuntien rahoitus kohdistuu korjaavaan tukeen. Tämä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää lapsiperhepolitiikkaa.


Sipilän hallituksen LAPE-lapsiperheiden muutosohjelma on luonut hyviä käytäntöjä perheiden ennaltaehkäisevään tukeen. Tämä hyvä tulisi jatkua yli hallituskauden ja hyvät mallit jalkauttaa kaikkiin kuntiin, kaikkialla Suomessa. Perhepolitiikan muutos on pitkäjänteistä työtä. Perheitä koskevassa blogissa olen käsittelyt erikseen perhevapaauudistusta ja sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.


Lastensuojelun keskeinen periaate on, että lapsen olosuhteet eivät saa vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tämä käsittää kodin lisäksi varhaiskasvatuksen, koulun, vapaa-ajan ja kodin ulkopuolella asuvien lasten ympäristön. Lapsuudessa luodaan perusta aikuisiän hyvinvoinnille.


Perhepalveluissa meillä on yhä useammin asiakkaana keskiluokkainen perhe, kun lapsi sairastuu julkisesta rakennuksesta tai kodin sisäilmasta. Perhepalveluissa ei vielä riittävästi tunnisteta sisäilmasta sairastuneiden lasten ja perheiden tuen tarvetta. Terveyden ja koulunkäynnin järjestäminen on haasteellista ja usein perhe joutuu turvautumaan lastensuojeluun, jotta saa riittävää tukea sisäilmasta sairastuneen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiskesi. Kuntien ja valtion moniammatillista yhteistyötä ja toimenpiteitä tulee lisätä terveen sisäilman turvaamiseksi. Sisäilmasairaille tarvitaan myös oma tautiluokitus. Terve sisäilma ja toimenpiteet sen toteutumiseksi tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.


Haluan nostaa esille myös toisen esimerkin peruspalvelujen haasteista, kun moni vammaisen lapsen perhe ajautuu lastensuojelun asiakkaaksi siksi, että vammaispalveluissa käydään kissan hännän vetoa tukitoimista tai tukea on ollut vaikea muutoin saada resurssivajeen tai vaikean byrokratian takia. Vammaisen lapsen ja vammaisen tai pitkäaikaissairaan vanhemman hyvinvointia ja vanhemmuutta tulee tukea ja lisätä osaamista kohdata erilaisia perheitä. Tuen hakemista tulee madaltaa.


Yhä useampi suomalainen voi hyvin, mutta yhä useampi putoaa tästä hyvinvoinnin kelkasta. Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ylisukupolvinen eriarvoisuus on lisääntymässä. Lapsiköyhyys on ollut pitkään kasvussa. Arviolta 140.000 lasta elää köyhyydessä, joista enemmistö yhden vanhemman tai maahanmuuttajaperheitä..


Seuraavalla hallituskaudella tulee tehdä toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Esitän muutoksia muun muassa: lapsilisään korotus vähävaraisille perheille, sairauspäivärahaan lapsikorotus (kuten työttömyysturvassa), harrastustakuun turvaaminen joko Islannin mallin (valtion maksama harrastuslisä) tai Kanadan mallin (lapsen liikuntaharrastuksen verovähennys) mukaisesti.

Lisäksi tulee kiinnittää huomioita varhaiskasvatuksen laatuun ja henkilöstöresursseihin sekä yhden huoltajan perheiden tukeen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Lapsella on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin myös varhaiskasvatuksessa. Vuorotyötä tekevän yhden vanhemman perheen koululaiselle on turvattava riittävä hoito ja huolenpito vanhemman työssäolon aikana. Perheneuvola- ja eropalveluja on parannettava.


Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Lasten ja nuorisopsykiatrian kuormittuminen kertoo lastemme pahoinvoinnista ja ennaltaehkäisevien palvelujen riittämättömyydestä. Nuorten lastensuojelun sijoitukset ovat kasvaneet merkittävästi ja samalla tarve psykiatrisiin sijaishuoltopaikkoihin. Sairaalahoitoa tarvitseva nuori ei ole aina saanut tarvitsemaansa sairaalahoitoa. Nuorisopsykiatrisen hoidon ongelmat kasaantuvat lastensuojeluun ja vanhemmat jäävät yksin oireilevan nuoren kanssa. Nuorten ja aikuisten päihdehoitoa on parannettava. Tämä on kuntien vastuulla ja valtio voi tehdä poliittista ohjausta kuntien palvelujen parantamiseksi.


Lastensuojelun asiantuntijana koen yhtenä merkittävänä haasteena moniammatillisen yhteistyön. Lapsen ja perheen elämässä on voinut olla kymmeniä ammattilaisia ja palavereja, mutta lasta ja perhettä ei ole voitu auttaa. Perheen tuki tulee toteutua yhteistyössä perheen kanssa ja tarjota oikeaa tukea oikea-aikaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tarvitsemme lakia moniammatillisesta yhteistyöstä. Sosiaalihuoltolaissa mainitaan moniammatillinen yhteistyö, se ei valitettavasti aina toteudu ja osa tuen tarpeesta kuuluu esimerkiksi opetustoimen toimialaan ennaltaehkäisevänä tukena.


Lapsiperheiden asema on Suomessa kansainvälisesti havaittu hyväksi. Kuitenkin meillä riittää yhä työtä lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Tutkimusten mukaan ennalta ehkäisevät toimet lapsiperheiden tukemiseksi parantavat merkittävästi lasten terveydentilaa ja koulutuloksia sekä myöhempää työllistymistä ja menestymistä elämässä. Sijoitus ennaltaehkäisevään tukeen on kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti kannattava sijoitus.


Seuraavalla hallituskaudella tulee saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus valmiiksi. Toinen tärkeä tavoite on sosiaaliturvauudistus, joka tulee tehdä koko kansan edun mukaisesti ja kannustinloukkuja poistaen. Lapsivaikutusten arviointi on saatava lakiin, kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida niiden vaikutukset lapsiin.


Vastuu yhteiskuntamme heikommista kuuluu päätöksentekijöiden lisäksi myös jokaiselle suomalaiselle; jokainen voi välittää. Vaikuttamistyössäni näkyy työ lasten, nuorten, vammaisten, vanhusten ja sairaiden oikeuksien ja aseman edistämiseksi. Blogissani on lisätietoa työstäni.


Olen ehdolla, koska eduskunta tarvitsee sosiaalityön asiantuntijan.

5 katselukertaa

© 2018 by Arja Ryynänen