• Arja Ryynänen

Valtuustokysymys oppilashuollosta

Päivitetty: 21. touko 2019


Kirjoitin varavaltuutettuna oheisen valtuustokysymyksen oppilashuollon resurssien turvaamisesta, jonka valtuutettu Anna Rukko (kok) vei Espoon kaupungin valtuustoon 20.5.2019. Valtuustokysymyksen allekirjoitti 62/75 valtuutetuista.


Kiitän valtuutettuja yhteistyöstä ja ymmärryksestä esittämäämme huolenaiheeseen opiskeluhuollon palvelujen saatavuudesta Espoossa. Valtuustokysymyksen tarkoituksena on selvittää koulukuraattorien ja koulupsykologien lakisääteisten palvelujen turvaaminen Espoon kaupungin oppilaitoksissa.


Myös hiljattain julkaistu pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakuntien muistio kertoo, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääseminen on riittämätöntä Espoossa. Valtuustokysymyksen vastauksen tavoitteena on antaa lisätietoa lakisääteisen palvelun saatavuudesta käynnistyviin ensi vuoden 2020 budjettineuvotteluihin.


Lämmin kiitos Anna Rukko yhteistyöstäsi.


Espoossa 20.5.2019

Arja Ryynänen



*********


VALTUUSTOKYSYMYS 20.5.2019


Miten turvataan koulukuraattorien ja koulupsykologien saatavuus Espoon kaupungin oppilaitoksissa?


Syksyllä 2018 tehdyn Kunta10-kyselyn mukaan espoolaisista koulupsykologeista 80 % ja kuraattoreista 71,8 % kokee työmäärän lisääntyneen kohtuuttomaksi. Espoossa toisella asteella opiskelijamäärä on ka. 1200 psykologia kohden, kun Psykologiliiton suositus on 600-800 opiskelijaa työntekijää kohden. Espoossa kuraattoreilla perusopetuksessa oppilasmäärä on noin 850 kuraattoria kohden, kun Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentian suositus on noin 600 oppilasta kuraattoria kohden. Toisella asteella kuraattoreilla on noin 1200 opiskelijaa työntekijää kohden.


Espoolaiset nuoret haluavat apua mielenterveysongelmiinsa ensisijaisesti koulussa. Kouluterveyskyselyn (2018) mukaan espoolaisista 8. ja 9. luokkalaisista 32,6% ilmoittaa, ettei ole saanut tarvitsemaan koulupsykologin tukea. Vastaava luku kuraattorien kohdalla on 27%. Lukiossa tilanne on vielä huonompi: yli 45% ei ole saanut tarvitsemaansa psykologin tukea ja lähes 35% on jäänyt vaille kuraattorin tukea.


Espoon perusopetuksen oppilaista 17 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia, ja osuus kasvaa noin prosenttiyksiköllä vuosittain. Kouluterveyskyselyssä nousee esille erityisesti muualta muuttaneiden pahoinvointi, mutta tätä ei vielä riittävästi huomioida opiskeluhuollon resursseissa.


Lapsiperheiden muutosohjelma LAPE:n keskeisenä ajatuksena on kehittää perhepalveluja siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan aikaan. Lakisääteinen opiskeluhuollon tuki on ennaltaehkäisevää tukea, jonka tavoitteena on turvata oikea-aikainen tuki ja ehkäistä lastensuojelun tuen tarvetta. Huostaanotot ovat kasvussa Espoossa ja kasvu koskee erityisesti nuorten ikäryhmää. Koulu on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä. Opiskeluhuolto on ydinpalvelu, joka on tärkeä osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta. Tämän turvaaminen edellyttää riittävää palvelujen saatavuutta.


Espoon opiskeluhuollossa toteutuu organisaatiouudistus 1.8.2019 alkaen siten, että

aluekuraattoreista ja aluepsykologeista tulee oman tiiminsä lähiesimiehiä. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä työntekijöiden esimiestuki. Uudistuksen on sanottu tarkoittavan myös sitä, että aluekuraattorien ja –psykologien työtä siirtyy kuraattorien ja psykologien vastuulle ja kasvava työmäärä heikentää ennestään lasten ja nuorten mahdollisuutta saada opiskeluhuollon tukea.


Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme, miten turvataan koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelujen saatavuus Espoon kaupungin oppilaitoksissa?


Liite: Mustalahti ym. yhteenveto 26.4.2019


Anna Rukko (kok)

Arja Ryynänen (kesk)






************


LIITE:


Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin tarvitaan lisää resursseja


Viime vuosina espoolaisten opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien työkuorma on kasvanut niin kohtuuttomaksi, ettei ennaltaehkäisevälle työlle, johon opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien työ on lähtökohtaisesti tarkoitettu, jää juuri lainkaan aikaa.


Syksyllä 2018 kuntatyöntekijöille teetetyn Kunta10-kyselyn mukaan espoolaisista koulupsykologeista kokonaisuudessaan 80 % ja kuraattoreista 71,8 % kokee työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn. THL:n selvityksessä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluista käy ilmi, että valtakunnallisesti toimipisteitä työntekijää kohti on 2-3, ja oppilasmäärä keskimäärin psykologeilla 985. Espoossa toisella asteella opiskelijamäärä on keskimäärin 1200 psykologia kohden, kun Psykologiliiton suositus on 600-800 opiskelijaa työntekijää kohden. Espoossa kuraattoreilla perusopetuksessa oppilasmäärä on keskimääräisesti noin 850 kuraattoria kohden, kun Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentian suositus on noin 600 oppilasta kuraattoria kohden. Toisella asteella kuraattoreilla on keskimääräisesti 1200 opiskelijaa työntekijää kohden. Oppilas- ja opiskelijamäärät jatkavat kasvuaan tasaisesti vuodesta toiseen työntekijää kohden.


Espoon opiskeluhuollon johtamista ollaan organisoimassa 1.8.2019 alkaen uudelleen siten, että aluekuraattoreista ja aluepsykologeista, jotka toimivat tällä hetkellä perusasteella alueellisten tiimien vetäjinä ja toisen asteen tiimien vetäjinä, tulee oman tiiminsä lähiesimiehiä. Uudistus on tarpeellinen muun muassa siksi, että työntekijät toivovat lisää työnohjauksellista ja konsultatiivista tukea esimieheltä. Nykyisillä kahdella esimiehellä on kummallakin noin 50 alaista eikä aikaa esimiestyöhön ole riittävästi. Uudistus tarkoittaa sitä, että nykyisten aluekuraattoreiden- ja psykologien oppilaitoksissa tehtävää työaikaa on vähennettävä, jotta jää aikaa lähiesimiehen tehtäviin. Tämä tarkoittaa sitä, että muiden opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien työmäärä kasvaa entisestään eikä tämä ole millään tavalla opiskelijoitten, oppilaitosten saatikka työntekijöiden edun mukaista.

Espoossa syksyllä 2017 pidetyillä Voimavarasto-messuilla tehtiin yhdeksäsluokkalaisille nuorille (n = 552) hyvinvointiaiheinen kysely, jonka mukaan nuoret haluavat apua mielenterveysongelmiinsa ensisijaisesti koulusta. On keskeistä, että oppilaitoksissa toimii opettajan apuna riittävän hyvin resursoitu sekä yhteisötasolla että yksilökohtaisesti toteutettava opiskeluhuolto. Kuraattori- ja psykologipalveluiden resursointi huolettaa, silläKouluterveyskyselyn (2018) mukaan espoolaisista 8. ja 9. luokkalaisista 32,6% ilmoittaa, ettei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta, vaikka olisi tarvinnut. Vastaava luku kuraattorien kohdalla 27%. Toisella asteella lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla tilanne on vielä huonompi: yli 45% ei ole saanut tarvitessaan apua ja tukea psykologilta ja lähes 35% on jäänyt vaille kuraattorin tukea sitä tarvitessaan.


Resurssoinnin tarvetta Espoossa lisää entisestään se, että vieraskielisen väestön lisääntyminen Espoossa vaatisi enemmän aikaa ja perehtymistä lapsen, nuoren tai perheen asiaan. Espoon perusopetuksen oppilaista 17 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia, ja osuus kasvaa noin prosenttiyksikön vuosivauhtia.


Kouluterveyskyselyssä nousee esille erityisesti muualta muuttaneiden pahoinvointi, mutta tätä ei huomioida riittävästi oppilashuollon resursseja jaettaessa. Asuinalueiden eriytyvyys kuormittaa oppilashuoltoa peruskoulussa: tarpeet eri alueilla oppilashuoltoa kohtaan vaihtelevat suuresti johtuen muun muassa alueen väestön sosioekonomisesta asemasta sekä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten määrästä. Espoo otti kuntana myös suurimman osan yksin Suomeen saapuneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista, jotka tarvitsevat erityisryhmänä paljon opiskeluhuollon palveluita toisella asteella.


Tiedot ovat koonneet 26.4.2019:


Saara Mustalahti, kuraattori, Espoo

Jaana Mäenpää, psykologi, Espoo

Heidi Willman, psykologi, Espoo

Kati Wilska-Seemer, aluekuraattori, Espoo

25 katselukertaa

© 2018 by Arja Ryynänen