• Arja Ryynänen

Lastensuojelun sijoitukset kasvussa



Lastensuojelun tuoreimmat tilastot vuodelta 2018 kertovat, että lastensuojelun sijoitusten määrä jatkaa yhä kasvuaan. Erityisesti nuorten osuus on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Murrosikäiset nuoret muodostavat huostaanotetuista suurimman määrän suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön.


THL kerää vuosittain kunnilta tiedot lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevista ja kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista sekä nuorista. Vuonna 2018 sijoitettiin kiireellisesti 4390 lasta, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Huostassa olevien lasten määrä (10861) sen sijaan kasvoi hillitymmin 2,3 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 54883 lasta ja nuorta vuonna 2018. Määrä väheni 1,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiireellinen sijoitus ei johda aina lapsen huostaanottoon. Lasta ja hänen perhettään voidaan tukea kiireellisen sijoituksen jälkeen myös esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimin.



Tilastoissa näkyy nuorten huostaanottojen kasvu


Pidemmän välin tarkastelussa voi nähdä, että erityisesti murrosikäisen sijoitukset kodin ulkopuolelle on kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Huostassa olleiden lasten osuus väestön 0-17-vuotiaista oli yksi prosentti, kun taas 16-17-vuotiaiden lasten ikäryhmässä huostassa olleiden osuus väestöstä oli 2,2 prosenttia vuonna 2018. Ikävuosittain tarkasteltaessa kiireellisesti sijoitettiin eniten 16-vuotiaita (1% väestön saman ikäisistä).


Lastensuojelulain mukaan ”lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia ja jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.”


Ennaltaehkäisevä tuki kannattelee kun arki haastaa perheitä


Vuonna 2015 voimaantulleen sosiaalihuoltolain tarkoituksena on turvata perheille oikea tuki oikea-aikaisesti sekä ennaltaehkäistä lasten ja nuorten sijoituksia kodin ulkopuolelle.

Lasten ja nuorten tuki on kokonaisuus, jossa lapsen tulee olla aina keskiössä. Opetus-, nuoriso- ja vapaa-aika sekä sosiaali- ja terveydenhuolto yhdessä järjestöjen kanssa muodostavat kokonaisuuden lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä hyvinvoinnin tukemiseksi.


Ympäristö ja yhteiskuntamme muuttuu sekä samalla vanhemmuuden ilot ja haasteet. Voidaan sanoa, että perheet elävät murroksen aikakautta monelta osin. On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoren arjesta ja nuorelle tärkeistä asioista, vaikka lapsen ja nuoren maailma olisikin hyvinkin erilainen kuin vanhemman oman lapsuuden kiinnostuksen kohteet.


Digitaalisuus luo uusia vaatimuksia perheiden arkeen. Kun aiemmin vanhemmat seurasivat lapsen liikkumista kotia ympäröivässä maailmassa, nyt digitaalisen jalanjäljen seuranta vaatii vanhemmilta uusien tietojen ja taitojen oppimista älylaitteiden ja digitaalisuuden maailmasta.

Myös ilmastomuutosten vaikutukset saattavat aiheuttaa perheessä ahdistusta, kun lapsen ja nuoren mieli reagoi ympäristöongelmiin ja niiden uhkaan. Lapsen tarpeisiin vastaaminen vaatii vanhemmalta toistuvaa tietojen päivittämistä.

Epätyypilliset työmarkkinat ja taloudelliset huolet voivat osaltaan kuormittaa vanhempia. Suomalaiselle lapsiperheköyhyydelle on erityistä työssäkäyvien perheiden määrä. Kuormittunut mieli ei aina jaksa vastata lapsen ja nuoren tarpeisiin.

Omat vanhemmat ovat tärkeä tuki nuorelle, mutta joskus tarvitaan kodin ulkopuolista tukea ja leveämpiä hartioita vanhempien tueksi. Nuori voi saada tukea esimerkiksi oman koulun opiskeluhuollosta, nuorisopoliklinikalta tai terveysasemalta.


On myös tärkeää, että vanhemmalla on mahdollisuus saada tukea vanhemmuuteen. Vanhempia ei tule jättää kasvatustehtävässään yksin silloinkaan kun lapsi siirtyy lapsuudesta nuoren saappaisiin. Kunnan tehtävänä on turvata lakisääteiset palvelut, riittävät resurssit ja oikea-aikainen tuki lapselle, nuorelle sekä perheelle.



Miten lapsia ja nuoria voisi tukea paremmin?


Lastensuojelun tilastot kertovat, etteivät lapset ja nuoret ole saaneet aina ajoissa apua. Nykyinen hallitus on asettanut tavoitteeksi lastensuojelun asiakasmäärien rajaamisen ja esimerkiksi Espoo on tehnyt päätöksen, jossa lastensuojelun asiakasmääräksi on rajattu 30 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tavoitteen täyttyminen edellyttää, että peruspalvelut ovat kunnossa ja perheillä on mahdollisuus saada tukea oikea-aikaisesti ennen kuin tilanne on eskaloitunut lastensuojelulliseksi tuen tarpeeksi. Lapsiperheiden muutosohjelma LAPE jatkuu nykyiselle hallituskaudelle tavoitteena lapsiperheiden ennaltaehkäisevän ja moniammatillisen tuen saatavuuden edistäminen. Ennaltaehkäiseviä toimien lisäksi tulisi paneutua huostaanottojen juurisyihin.


Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HUSin tarkastuslautakuntien 2018 raportin mukaan lapset ja nuoret eivät pääse mielenterveyspalvelujen piiriin sujuvasti, palveluihin on ruuhkaa, yhteistyökäytännöistä on puutetta sekä erikoissairaanhoidon lähetemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Epäselvyydet työnjaosta voivat aiheuttaa tilanteen, jossa lasta tai nuorta ei hoida kukaan. Raportin mukaan yhteinen kehittäminen lastensuojelun ja lastenpsykiatrian/nuorisopsykiatrian kesken on tärkeää, jotta niille nuorille, jotka oireilevat pitkäaikaisesti, saataisiin rakennetuksi hoidollista tukea.


Kuntien päättäjien on hyvä tietää, että lapsen ja nuoren kasvua tukevat palvelut eivät ole aina kalliita tukitoimia. Lastensuojelun tai sosiaalihuollon tukitoimien tehtävän on vastata lapsen tarpeisiin ja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön perustuva tukihenkilö- ja tukiperhesuhde voi olla merkityksellinen ihmissuhde lapselle kasvussa kohti nuoruutta ja aikuisikää. Turvallisesta aikuisesta voi muodostua tärkeä roolimalli lapselle ja vanhemmuuden tuki perheelle. Tukitoimien vaikuttavuutta tulisi tarkastella pitkällä aikajanalla ja lapsivaikutusten arviointia hyödyntäen. Vuosittaisten budjettien sijaan, tulisi tehdä valtuustokauden mittaisia budjetteja ja seurantaa. Oikea-aikainen tuki kannattelee pitkäjänteisesti kohti tervettä aikuisuutta.


Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee hyväksyntää, rakkautta ja huolenpitoa. Myös vanhemmat tarvitsevat kannustusta ja tukea tärkeässä kasvatustehtävässään. Julkisen päätöksenteon lisäksi jokainen voi osaltaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Perheet hyötyvät myönteisestä kohtaamisesta ja kannustamisesta silloinkin kun oma lapsi tai nuori kokeilee vanhemman jaksamisen rajoja. Lapsille ja nuorille myönteinen Suomi tehdään yhdessä.


Lähde: THL


Arja Ryynänen

38 katselukertaa

© 2018 by Arja Ryynänen